Jälkidemokratiaa

heinäkuu 12, 2008

-Hyvin miellyttävästi olette sisustaneet tämän asunnon. Värit ja huonekalut ovat jotenkin niin harmonisesti. Hyvä Feng-Shui, sanoisin. Täällä on tilaa lohikäärmeen häntäänsä heiluttaa.
-Kyllähän siihen panostettiin, käytettiin sisustussuunnittelijaa. Rahaakin. Tummaa puuta tuli suosittua, ainakin näin kesällä se on miellyttävää. Suunnittelija sanoi, että kyllä se näillä valoilla toimii talvellakin, ei tule liian synkkää.
-Mikäs tuo kaappi tuossa on, aika kookas?
-Siellä on meidän uusi lemmikki. Tule Reino ulos.

Kaapin saranoista pääsee pieni narahdus kaksoisovien avautuessa. Pienet kohdevalot syttyvät kaapin katossa, ne valaisevat tummaa ulkopintaa ja runsasta turkkia.

-Onpas se… aidon näköinen… ?
-Kyllä vain, tässä on Reino, Reino on meidän uusi poliitikko. Ostettiin se kun halvalla saatiin, niillä oli alennusmyynnit menossa syyskesällä. Viidellä tonnilla sai pienen, vähän suuremmista piti maksaa kymppitonni. Reino oli niitä viiden tonnin kansanedustajia, ajateltiin, että sillä on selvästi potentiaalia kasvaa tulevaisuuden vaikuttajaksi, sillä on jo muutama harmaa hiuskin, näetkö, vaikka on noin nuori. Täytyy ajatella asioita pidemmällä tähtäimellä, meillä kun ei ole mikään kiire.
-Hyvin ajateltu. Onko se kallis ylläpitää?
-Sehän näissä on parasta, että ne elävät lähinnä kiitoksella ja selkääntaputtelulla. Jos Reinoa alkaa heikottaa, se osaa taputtaa itseään hiukan selkään ja taas politikointi jatkuu. Kaapissa se jaksaa olla käsittämättömän pitkiä aikoja, tällä lajilla on uskomattoman suuri rakko. Muutenkin se on oikein sisäsiisti, täysin hajuton ja osaa vaihtaa sujuvasti väriä sisustuksen mukaan.
-On se aika erilainen kuin meidän Fifi.
-Se ikävä puoli Reinossa on, että välillä se saa puheripulin eikä sitä horinaa saa katkeamaan oikein millään. Siksi tuo kaappi on äänieristetty, pahantuulisen Reinon voi sulkea sinne ja kyllä se sitten ajallaan rauhoittuu ja taputtaa itseään selkään.
-Ovatko nämä pitkäikäisiä eläimiä?
-Hirmuinen itsesäilytys- ja -suojeluviettihän niillä on eikä lojaalisuutta lainkaan, osa elää hyvinkin monta kautta, toiset vain yhden. En vielä tiedä, mitä Reinolle pitäisi tehdä, jos se ei saavuta täyttä potentiaaliaan. Tavalla tai toisellahan sellaiset virhesijoitukset pitää kuolettaa. On niitä kaikenlaisia järjestöjä, joihin näitä vähemmän kelvollisia voi siirtää saattohoitoon. Ilman julkisuutta ne kyllä nahistuvat aika pian ja hoitavat itsensä sillä tavalla harmittomiksi.
-Mä luulen, että voisin käydä itsekin ostamassa yhden tällaisen. Tiedätkö jotain kelvollista yksilöä, tai jotain hyvämaineista hautomoa? Sen pitäisi olla aika pieni, meillä ei ole tilaa tuon kokoiselle kaapille eikä sängyn allekaan oikein mahdu. Jos sillä vielä olisi jotain kädentaitojakin, se voisi vaikka siivota tai laittaa ruokaa?
-Heh, sellaista et löydä. Puhua nämä osaavat ja edustaa, mutta siihen se jää. Pidän silmäni ja korvani avoinna, ilmoitan heti kun tiedän jonkun uuden saapuvan markkinoille. Hus, kaappiin Reino, hushus.
-Maistuuko konjakki?
-Oikein mielellään. Poltetaan kaveriksi hyvät sikarit.

Leave a Reply