Tie tyynille merille
heinäkuu 17, 2008
Kannusta bensaa puiden juurelle, mättäille, ilmassa leijuu kuivan ikuisuuden pöly, kanervat ja joukko haihtuvia hiilivetyjä. Ilma aaltoilee kuumuutta ja höyryä, mäntyjen kuivat neulaset eivät heilu tuulessa. Sytytän höyryt tulitikulla, sormista palaa karva, polttaa, polttaa, polttaa.
Kohina alkaa hiljaisena, rätisee, kuumottaa kasvoja ja kulmia, tuuli tarttuu punaiseen vihaan ja levittää sen kohti taivasta, horisonttia. Savu on mustaa, se tukehduttaa, kohina peittää alleen kaiken. Huudan kohinaan minkä keuhkoistani pystyn, huudan ja yskin verta. Lisää bensaa, lisää tulta, tie tyynille merille kauas kaikesta, kaikista, auringonpaisteeseen, vie palavan maan halki.
Auringonpaisteeseen tyynille merille vie tie.
